Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon aika määrittää elämääsi?
Nykymaailmassa kaikki rakennetaan ajan ympärille. Asiat ovat järjestetty milteinpä sekunilleen. Ainakin itselläni ei tunnu olevan koskaan turhaa aikaa. Tuntuu, kuin jokaiselle hetkelle olisi jo tarkkaan määrätty tehtävä. Minulle se sopii, en pidä siitä, kun ei ole määrättyä tehtävää, joka pitäisi suorittaa. Mutta, entä jos ei olisi aikaa? Miten me toimisimme?
Jotkut ihmiset, joita toiset kutsuvat älyköiksi, sanovat aina, että päivässä pitäisi olla lepotaukoja. Pitäisi unohtaa aika ja lipua pois kokonaan pois tästä elämästä. Minusta se on kuitenkin täysin mahdotonta, koska nykymaailma on liian levoton rentoutumiseen. Ainut hetki jolloin voi niin sanotusti "nollata ajatuksensa" on silloin, kun olen unessa. Eikä edes silloin ole täysin levollinen, koska aivothan tekevät koko ajan työtä. Tarvitseeko edes 2000-luvulla elävä ihminen edes lepoa vai onko meistä ihmisistä muovautunut robotteja?
Sanoisin kuitenkin tähän, että tavallaan kyllä ja tavallaan ei. Nykyään ihmiset käyvät suurella teholla, me ihmiset suurimmaksi osaksi ylisuoritamme ja paneudumme täysillä meille annettuihin tehtäviin. Oli se sitten koulussa tai töissä. Siis, tämähän on oletus. Tietenkin on henkilöitä, jotka eivät tee näin, mutta väittäisin suurimman osan olevan tämän luokan ihmisiä. Sitten kun olemme kätkeneet väsymyksemme ja heikkoutemme vuosien aherruksen alle, tulee niin sanottu loppuun palaminen. Silloin emme enää kykene toimimaan täydellä teholla ja kaikki tuntuu suunattoman raskaalta. Jotkut ehkä jopa päästävät loppuun palamisen niin pitkälle, että masentuvat ja tulevat toimintakyvyttömiksi.
En kuitenkaan tässä blogimerkinässä halunut paneutua siihen, miten pääsisimme eroon orjallisesta käytöksestä. Ajatuksenani oli esittää teille ajatusleikki, jota jokaisen olisi syytä miettiä.
Mitä tapahtuisi, jos heräisit autiolta saarelta ja sinulla ei olisi muuta mukana, kuin päällä olevat vaatteet. Sinulla ei olisi tietoa siitä, mitä kello on ja mikä päivä on. Kun katsoisit ympärillesi, näkisit vain merta, viidakkoa ja hiekkaa. Ainoat eliöt ympärilläsi olisivat ne hyönteiset, linnut ja muut eläimet, jotka sattuivat paikalle eksymään. Miten sinä reagoisit? Mitä sinä tekisit?
Itse ainakin joutuisin totaalisen paniikin valtaan. Koska minua ahdistaa, jos en tiedä, mitä kello on ja mikä päivämäärä on. Kuten mainitsin, minun pitää elää täsmällisesti. Nukkumaan menessäkin haluan tietää täsmällisen nukahtamis ajan ja herätessäni täsmällisen heräämis ajan. Tietenkin se on mahdotonta, mutta voin olettaa sen pitävän paikkaansa.
Seuraavaksi luulisin, että saisin kamalan paniikkikohtauksen ja luultavasti kuolisin sydänkohtaukseen. Jos kuitenkin selviäisin alkujärkytyksestä, minä varmaan yrittäisin sopeutua tilanteeseen ja yrittäisin selvitä hengissä. Loppujen lopuksi varmaan sulautuisin pikku hiljalleen tilanteeseen ja alkaisin elämään, kuten ihmiset ennen ajan keksimistä elivät. Toki voisi käydä niin, että tulisin hulluksi ja tappaisin itseni. Sitä ei voi tietää ja toivon, että en joudu kokemaan sitä koskaann.
Tahdon siis sinun miettivän pääsi sisällä, kuinka paljon aika merkitsee sinulle. Oletko sinä nykymaailman ihmisen tavoin ajan orja vai oletko niitä harvoja, jotka osaavat rentoutua? Selviäisitkö sinä ilman aikaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti